Kun osaamisen pitäisi uudistua nopeammin, joskus tuntuu, että ainut ratkaisu on tehdä enemmän: enemmän koulutusta, enemmän oppimissisältöjä, enemmän aikaa kehittymiseen. Uskallan kuitenkin väittää, että paljon tärkeämpää on tehdä rohkeita päätöksiä siitä, mihin rajalliset kehittämisen resurssit käytämme.
"Meillä ei ole aikaa kehittää osaamista."
Tuttu lause. Ja usein myös melkein totta.
Haastan silti.
MPS:n vuoden 2024 johtajuustutkimuksessa kävi varsin selkeästi ilmi, että menestyvissä organisaatioissa ei käytetty osaamisen kehittämiseen muita enemmän aikaa. Ero osaamisessa onnistumiseen löytyi toisaalta: kriittiset osaamiset oli määritelty suhteessa strategiaan, yhteiset käytännöt ja työkalut olivat selkeämpiä ja ihmiset ymmärsivät paremmin, mitä osaamista heidän kannattaa kehittää.
Siis sama niukka resurssi mutta aivan erilainen lopputulos.
Kehittämiseenkin tarvitaan priorisointia
Kun budjetti on tiukka, talousjohtaja ei yleensä ratkaise asiaa toteamalla, että investoidaan jotain murusia vähän kaikkeen.
Osaamisen kehittämisessä näin kuitenkin helposti käy: rajalliset resurssit hajaantuvat sinne tänne, eritasoisin perustein. Koulutuksia järjestetään, ihmisillä on omia kehittymistoiveitaan, jotkut organisaation osat tai yksilöt saavat kovaäänisempinä omia toiveitaan läpi enemmän ja uusia osaamistarpeita ilmestyy jatkuvasti listalle. Viimeistään tekoäly on varmistanut, ettei listasta ole tulossa lähiaikoina lyhyempi.
Hyvä kehittämisidea ei silti välttämättä ole tärkeä kehittämisprioriteetti.
Johtamisen tehtävä on tehdä valintoja. Missä osaamisessa nykyinen tasomme muodostaa riskin? Mitä uutta osaamista strategiamme toteuttaminen oikeasti vaatii? Missä pienikin kehitys voisi parantaa suoritusta olennaisesti?
Ja yhtä tärkeänä: Mihin emme juuri nyt panosta?
"Ei aikaa" voi tarkoittaa myös "ei tärkeää"
Kun haastattelin isompien pk-yritysten toimitusjohtajia strategista osaamisen johtamista käsitellyttä eMBA-lopputyötäni varten, moni heistä kuvasi ajanpuutetta osaamisen johtamisen haasteeksi. Haastatteluissa tuli kuitenkin samalla näkyviin johtamisen fokuksen merkitys: operatiiviset paineet, kustannusleikkaukset ja lyhyen aikavälin tuloksen tekeminen veivät helposti huomion pitkäjänteisemmältä osaamisen uudistamiselta. Tämä on useimmille meistä valitettavan tuttua.
Tässä kohtaa ajanpuutteesta tuleekin kiinnostava johtamiskysymys.
Kalenteri kertoo lopulta aika armottomasti, mitä organisaatiossa priorisoidaan. Jos strategisesti tärkeän osaamisen kehittämiseen ei koskaan löydy aikaa eikä se ole koskaan johtamisen fokuksessa, kannattaa ainakin pysähtyä miettimään, onko se oikeasti niin tärkeää kuin juhlapuheissa sanomme.
Vähemmän, mutta tärkeämpää
Vaikka jatkuvan oppimisen tarve koskee meitä kaikkia nyt ja tulevaisuudessa, en itse tavoittelisi organisaatioon mahdollisimman paljon osaamisen kehittämisen toimenpiteitä.
Tavoittelisin sen sijaan mahdollisimman vaikuttavaa oppimista.
Muutama selkeä oppimistavoite, tiukka yhteys strategisiin ja suoritustavoitteisiin, mahdollisuus kehittää osaamista arjen työn lomassa, tarkoituksenmukaiset oppimisen välineet sekä säännöllinen seuranta vievät pidemmälle kuin pitkä lista hyviä kehittämisaikeita.
More bang for your learning buck – eikö se kuulostaisikin hyvältä?
