Johda oppimista yhtä tosissasi kuin suoritusta: neljä käytännön askelta tulosta parantavaan osaamisen johtamiseen

Jos tavoittelet osaamisella yrityksellesi kilpailuetua, sitä tulee johtaa yhtä kunnianhimoisesti kuin myyntiä ja kannattavuutta. 

Tutkittuani asiaa hyvin monesta näkökulmasta esitän pk-yritysten johtajille neljä hyvin käytännöllistä kysymystä: 

• 
  
• 1. Kuka omistaa osaamisen? 

Jos vastaus on ”HR”, ollaan todennäköisesti kaukana kilpailuedusta. 

 
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä omistavat yrityksen strategiset kyvykkyydet ja osaamiset. HR ja esihenkilöt mahdollistavat osaamisen kehittämisen arjessa – mutta jos suunta ei tule ylimmältä johdolta, se yleensä puuttuu. 

2. Tiedetäänkö, mitä osaamista oikeasti tarvitaan? 

1. Ilman näkyviä prioriteetteja kehittämispanokset hajaantuvat. Mitkä ovat teillä kriittiset organisaationlaajuiset kyvykkyydet, joita ilman strategia ei toteudu? Minkälaista tiimi- ja yksilötason osaamista ja oppimista näiden kyvykkyyksien saavuttaminen edellyttää? 

    
   Jotta organisaatio kehittyy tehokkaasti haluttuun suuntaan, jokaisen työntekijän pitäisi pystyä vastaamaan tähän kysymykseen: Mitä minun kannattaa oppia seuraavaksi? 

3. Johdetaanko oppimista vain puheissa vai myös käytännössä?

Pidetäänkö osaamisen kehittäminen: 

Osaamisen johtaminen on oma johtamisosaamisensa – ja sitä voi ja pitää kehittää. 

4. Tukeeko kulttuuri oppimista?

Onko oppiminen organisaatiossa sekä oikeus että velvollisuus? Puhutaanko osaamisesta myös liiketoiminnan näkökulmasta? Palkitaanko siitä, että ihmiset jakavat osaamistaan, ei vain siitä, mitä he tekevät yksin? 

Sekä johto että henkilöstö tunnistavat kulttuurin tehokkaaksi osaamisen kehittymisen esteeksi, jos se ei ole oppimismyönteistä. Kun jatkuva ja tavoitteellinen osaamisen kehittäminen on osa kulttuuria, se vauhdittaa strategian etenemistä ja sitouttaa henkilöstöä. 

Harvalla yrityksellä on varaa hukata resursseja. Juuri siksi osaamisen johtaminen kannattaa nähdä kuluerän sijaan tarkkaan kohdennettuna investointina. 

Kyse ei siis ole siitä, että kaikkea tehtäisiin enemmän. Kyse on siitä, että osaamista kehitetään siellä, missä se tukee strategiaa – ja että johto johtaa sitä yhtä tosissaan kuin suoritusta, koska yhdessä niistä syntyy tulosta.