MPS Prewisellä pohdimme tällä hetkellä paljon sitä, miten verkkokurssin tekeminen Trilliantin Composerissa saadaan sujuvammaksi. Tämän syksyn teema on ollut meillä selvä: tekoäly. Kun jotain rakentaa tiettyyn suuntaan, alkaa väistämättä seurata tarkemmin, mitä muualla alalla tapahtuu.
Kehityspäällikkönä kokosin tähän kirjoitukseen sen, mihin digitaalinen oppiminen ja erityisesti sisällöntuotanto on mielestämme menossa loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Osa on havaintoja alalta, osa omia oppejamme siitä, mitä työkalun tekeminen on meille opettanut.
Tekoäly on jo sisällöntuottajan arkea, mutta se on hajallaan
eLearning Industryn artikkelissa siteerataan vuoden 2026 kyselyä, jonka mukaan noin kolme neljästä verkkokurssien suunnittelijasta käyttää tekoälyä säännöllisesti ja valtaosa pitää suurimpana hyötynä ajansäästöä. Samassa artikkelissa todetaan, että työ näyttää silti usein samalta: kurssin rakenne tehdään yhdessä työkalussa, kuvat toisessa, puhe ja käännökset kolmannessa, ja lopuksi kaikki kootaan käsin yhteen. Aikaa säästyy, mutta osa siitä valuu takaisin työkalujen välillä hyppimiseen.
Tästä lähdimme liikkeelle Composerissa. Uskomme, että tekoälyn pitää olla siellä, missä kurssia muutenkin tehdään. Nyt Composerissa voi jo tehdä kieliversioita ja luoda tehtäviä ja testejä tekoälyn avulla esimerkiksi verkkokurssin sisällön pohjalta. Syksyn ja loppuvuoden aikana työn alla on lisää tehtävätyyppejä, tavallisten sisältösivujen generointi ja se toiminto, jota meiltä on toivottu ehkä eniten: sisällön tuottaminen tekoälyn avulla olemassa olevan lähdemateriaalin, kuten dokumenttien ja tiedostojen, pohjalta. Tavoitteenamme on, että Composer on ensi vuoden alussa mahdollisimman kyvykäs tekoälyn suhteen.
Nopeasti tehty kurssi ei vielä opeta mitään
Tämän asian haluamme pitää mielessä koko ajan. On helppo alkaa mitata onnistumista sillä, kuinka nopeasti kurssi syntyy. Tekoäly pystyy kokoamaan kurssirungon minuuteissa, mutta eLearning Industryn toisessa artikkelissa muistutetaan osuvasti, että oppiminen kestää silti saman ajan kuin ennenkin. Työmuistimme on rajallinen, ja artikkeli nojaa tutkimukseen, jonka mukaan asiat jäävät mieleen paremmin, kun ne täytyy palauttaa itse mieleen ja kun harjoittelu jakautuu pidemmälle ajalle.
Siksi tehtävät ja testit ovat meidän mielestämme hyvä paikka käyttää tekoälyä. Ne ovat se kohta kurssia, jossa oppija tekee jotain muutakin kuin lukee. Training Industryn artikkelissa siteerataan tutkimusta, jonka mukaan aktiivisesti harjoitelleet muistivat kuukauden päästä noin 93,5 prosenttia sisällöstä, kun passiivisesti oppineet muistivat 79 prosenttia. Luvun tarkkuuteen emme lähtisi nojaamaan, mutta suunta on sama kuin kaikessa muussakin, mitä aiheesta on luettavissa.
Sama artikkeli käsittelee myös tekoälyllä toteutettuja harjoitteluympäristöjä, joissa oppija keskustelee vaikkapa tekoälyn esittämän vaikean asiakkaan kanssa. Sen mukaan tällainen sopii parhaiten vuorovaikutus- ja arvostelukykyä vaativiin tilanteisiin, ja kiinteiden toimintatapojen opettamiseen riittää edelleen lyhyt video tai hyvä ohje. Pidämme tätä tervetulleena muistutuksena: kaikkea ei tarvitse tehdä uudella tavalla vain siksi, että se on mahdollista.
Oma materiaali kurssin pohjaksi
Eniten toivottu ominaisuus on helppo ymmärtää. Useimmilla organisaatioilla on valmiiksi ohjeita, käsikirjoja ja esityksiä, ja ajatus siitä, että niistä saisi kurssin luonnoksen nopeasti, on houkutteleva. Meille tämä on kehittäjinä kiinnostava ja vähän hankalakin haaste, koska hyvä kurssi ei ole tiivistelmä dokumentista. Tekoäly voi tehdä luonnoksen, mutta sisällöntuottajan pitää edelleen päättää, mikä oppijalle on olennaista, mitä jätetään pois ja millaisilla tehtävillä asia saadaan jäämään mieleen.
Haluamme helpottaa sisällöntuottajan työtä, mutta samalla tehdä parhaamme, että työkalulla syntyy laadukasta oppimissisältöä. Nämä kaksi eivät aina ole yhtä helppoja yhdistää, ja siksi tähän ominaisuuteen on hyvä käyttää aikaa.
Kuva, ääni ja ehkä video
Kun tekstipuoli alkaa olla hyvällä mallilla, seuraava askel on tuoda tekoälytuki myös muiden mediatyyppien tuottamiseen: kuvaan, ääneen ja mahdollisesti videoon. Uskomme, että tässä on paljon todellista hyötyä. Moni kurssi jää tekstin ja muutaman kuvan varaan, koska äänen ja videon tekeminen on työlästä. Jos ne tulevat saataville samasta työkalusta ilman erillistä projektia, kurssien monipuolisuus voi lisääntyä aika luontevasti.
Kokemustemme perusteella videon käyttö on lisääntynyt viime vuosina kurssituotannoissa ja niiden tuottamiseen liittyviä työkaluja myös kysytään säännöllisesti. Tekoälypohjainen videotuotanto on tällä hetkellä kallista ja epävarmaa suhteessa muihin mediatyyppeihin ja sen vuoksi emme vielä halua priorisoida sitä Composerissa.
Lopuksi
Emme tietenkään täysin varmasti tiedä, miltä ala näyttää kahden vuoden päästä. Tekoälyn kehitys on ollut niin nopeaa, että tarkkoja ennusteita kannattaa varoa. Yksi asia on meille kuitenkin selvä: sisällöntuotannon helpottuessa kysymys siitä, oppiiko joku sillä kurssilla jotain, ei häviä mihinkään. Sitä yritämme pitää mielessä Composeria ja muita verkko-oppimisen työkaluja kehittäessämme.
Jos teet itse verkkokursseja ja mietit samoja asioita, kuulisimme mielellämme, mikä niiden tekemisessä on sinun työssäsi tällä hetkellä haastavinta.